Kirja on nimensä mukainen ja antaa perustiedot monesta talouteen liittyvästä asiasta. Kirja etenee hyvällä rytmillä aiheesta toiseen eikä jumitu mihinkään aiheeseen liian pitkäksi aikaa. Jokaisesta luvusta löytyy kuitenkin lähdeluettelo, jos lukijaa kiinnostaa paneutua johonkin asiaan tarkemmin.
Kirjassa käydään läpi kapitalismin ja teollistumisen historiaa ja myös merkittävien vapaakauppaa ajavien maiden protektionistisia vaiheita. Mm. Yhdysvallat on rakentanut menestyksensä paljolti oman teollisuutensa kehittämiseen protektionisten politiikan avulla. Kehittyville maille markkinoiden vapauttaminen ei ole tuonut ikuista auvoa, mutta rikkaiden maiden valta estää köyhempiä maita hyödyntämästä samoja keinoja joita teollisuusmaat itse ovat aikoinaan käyttäneet nousunsa tukena ulkovaltojen vaikutuksen rajoittamiseen.
Kirja esittelee kaikki merkittävimmät taloustieteen teoriat ja osoittaa miten jokainen teoria sisältää omat oletuksensa. Vaikka taloustieteilijät usein puhuvat talousasioista jotenkin varmoina, ei noita oletuksia voi sivuuttaa. Ihmiset eivät aina käyttäydy rationaalisesti, yritykset eivät aina investoi ennustetusti eikä rikkaille jaettu ylimääräinen raha suinkaan automaattisesti valu pohjalle. Suosittukaan teoria ei välttämättä sovi jokaiseen tilanteeseen, jonka tähden taloustieteilijän sanoja tulisi kuunnella kriittisellä korvalla. Eri teoriat esitellään tehokkaasti ja niiden eroja ja puutteita painottaen. Itse tutustuin kirjan myötä ensimmäistä kertaa hieman tarkemmin mm. Marxilaiseen taloustieteeseen.
Kirja käsittelee myös asioita kuten köyhyys, työttömyys ja valtion rooli taloudessa. Sivuilta löytyy tietoa myös talousjärjestelmän toimijoista kuten pankeista ja pörsseistä. Myös taloudellisen kehityksen ja taloudellisen tasa-arvon mittarit ovat mielenkiintoisia aiheita. Bruttokansantuotteen sijaan talouden kehitystä voisi mitata laskemalla investointien tai tutkimuksen osuutta bruttokansantuotteesta, sillä pelkkä finanssimarkkinoiden johdannaiskauppa ei paranna ihmisten elinoloja, vaikka nostaisikin BKT:tä. Myöskään jälkiteollisen palveluyhteiskunnan harhaa ei pidä uskoa. Maailman rikkaimpiin maihin kuuluva Sveitsi ei maineestaan huolimatta ole pelkkä pankkien keskittymä, vaan Sveitsin talouden merkittävin sektori on teollinen tuotanto.
Kirja on erinomainen yleisteos kaikkeen talouteen liittyvään. Kirjoitustyyli on selkeä ja helppo ja kirjan voi lukea kuka tahansa ilman mitään taustatietoja. Suosittelenkin kaikille joita yhtään kiinnostaa ympäröivä yhteiskunta. Jos se taas ei kiinnosta, niin suosittelen miettimään uudestaan ja lukemaan tämän kirjan siitä huolimatta. Teos löytyy kirjastosta, myös e-kirjana, jolloin lukuprosessin voi mahdollisesti aloittaa suoraan tämän päivityksen luettuaan. Lopuksi pari sitaattia:
"Taloustiede on poliittista. Se ei ole eksakti tiede eikä voi koskaan ollakaan: talousteiteessä ei ole objektiivisia totuuksia, jotka voidaan osoittaa paikkansapitäviksi ottamatta poliittista tai moraalista kantaa. Kun kuulee taloutta koskevan väittämän, on aina esitettävä ikivanha kysyms: Cui bono? Kuka hyötyy? Sitä käytti jo roomalainen valtiomies ja puhetaidon mestari Cicero."
"Vuonna 2008 käynnistyi globaali finanssikriisi, joka muistutti tylysti, ettemme saa jättää taloutta taloustieteilijöiden ja muiden teknokraattien armoille. Meidän kaikkien on ryhdyttävä aktiivisiksi talouskansalaisiksi ja osallistuttava taloutemme hoitamiseen.
Taloustiede ei ole läheskään niin vaikeaa kuin taloustieteilijät antavat ymmärtää. Kun hankkii jonkinlaiset perustiedot talouden toiminnasta, talouden tapahtumien seuraaminen vie paljon vähemmän aikaa ja vaivaa. Aktiivinen talouskansalaisuus on kuin pyörällä ajo, kielen opettelu tai taulutietokoneen käyttö: kun selviää alkuvaikeuksista ja harjoittelee säännöllisesti, se käy kerta kerralta helpommaksi.
Lupaathan kokeilla."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti