Ennen kuin luet tätä tekstiä eteenpäin, testaa tietämyksesi maailman tilasta Gapminderin testissä.
Kirjan koko nimi on Factfulness: Ten reasons we're wrong about the world - and why things are better than you think. Se käsittelee ihmisten käsittämättömän huonoa tietämystä maailmasta. Erittäin suurella ja monipuolisella otannalla on huomattu, että ihmiset vastaavat yksinkertaisiin monivalintakysymyksiin systemaattisesti enemmän väärin kuin tikkaa heittävä apina, koulutustasosta tai erikoisosaamisesta huolimatta. Ehkä huomasit itsekin vastanneesi vähemmän kuin täydellisesti? Hans Rosling on ihmetellyt ilmiötä yhdessä poikansa ja tämän vaimon kanssa pitkään, ja tässä kirjassa esitellään syitä tälle suurelle erehtyväisyydelle.
Kirja on jaettu osioihin erilaisten käsitysharhojen tai virheanalyysejä aiheuttavien vaistojen mukaan. Kirjassa käsitellään kymmenen yleistä tapaa, jolla ihmiset erehtyvät. Jokaisen luvun alussa on pieni tositarina, joka johdattelee aiheeseen ja tämän jälkeen alkaa todellinen opetus. Kirja käyttää selitysten tukena Gapminderin testin kysymyksiä, jolloin erityisesti testin tehneillä konkretia pysyy hyvin mukana lukiessa. Jokaisen luvun lopussa on pikakertaus ydinasioista sekä käytännön vinkkejä siihen kuinka välttää tarkasteltavana ollut virhetyyppi.
Kirja opettaa kiinnittämään huomiota todellisiin lukuihin ja muutosnopeuksiin. Asiat voivat olla huonosti, mutta myös menossa parempaan päin. Kirjan mukaan useimpien yhteiskunnallisten ongelmien kohdalla asia onkin juuri näin. Länsimaalaisten käsitys muusta maailmasta vaikuttaa olevan menneiltä vuosikymmeniltä, vaikka julkista dataa ja lukuarvoja on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Rosling kehottaakin ihmisiä tutkimaan lukuja, niiden muutoksia ja keskinäisiä suuruksia, jotta oppisimme ymmärtämään mittasuhteita ja merkittävyyttä sekä toimimaan järkevällä tavalla. Riittämätön tai kiireellinen lukujen analysointi johtaa usein huonoihin johtopäätöksiin ja virheellisiin toimiin, jotka voivat aiheuttaa jopa kuolonuhreja.
Rosling toteaa käsitteen rikkaista ja kehittyvistä maista vanhentuneeksi ja suosittelee mieluummin kiinnittämään huomiota tuloluokkiin. Jokaisessa maassa väestön välillä on tuloeroja ja suunnilleen saman tulotason ihmiset elävät hyvin samantyylistä elämää, maasta riippumatta. Tätä voi tarkastella kirjassakin esiteltävän Dollar Street -nettisivun kautta.
Kirja etenee loogisessa jatkumossa, mutta se on silti jaettu diskreetteihin paketteihin, joten kirja sopii hyvin luettavaksi pienissä osissa. Varsinainen kirja on yllättävän lyhyt, sillä kirjan viimeinen neljännes sisältää vain liitteitä ja taustatietoja. Kaikenkaikkiaan tämä oli erinomainen lukukokemus ja vaikka olinkin jo valmiiksi kova pyörittelemään numeroita, oli kirjassa myös itselleni uusia näkökantoja. Suosittelen kirjaa niille, jotka haluavat ymmärtää maailmaa, pitävät tilastoista tai inhoavat väärässä olemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti