Johdanto
Suomen nykyisen hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on erinomainen, mutta merkittäviä toimia sen saavuttamiseksi ei ole kuitenkaan tehty. Suurimmat päästövähennykset tulisi tehdä yhteiskunnan tasolla, mutta myös kansalaiset itse voivat tehdä joitakin toimia. Yksilöiden toimien esteenä on kuitenkin usein yksi ongelma: rahan puute. Moni haluaisi tehdä päästövähennystoimia, mutta ne saattavat vaatia investoinnin, johon ei yksinkertaisesti ole rahaa. Usein nämä investoinnit ovat niin kannattavia, että kansalaisen kuukausimenot voisivat pienentyä. Sähköautot ovat erinomainen esimerkki tästä ongelmasta. Moni haluaisi sellaisen hankkia, sekä alhaisten käyttökulujen että pienien ilmastopäästöjen takia. Este on kuitenkin sähköauton muita korkeampi hinta, joka vaatisi suuren välittömän investoinnin. Rahoitusta on kyllä tarjolla, mutta takaisinmaksuaika on usein lyhyt ja korkokin voi olla suuri. Kaikki eivät välttämättä edes saa rahoitusta, vaikka haluaisivat.
Ratkaisu ongelmaan on valtion tarjoama energiaomavaraisuuslaina. Tämä laina on tarkoitettu kansalaisten kaikkien päästövähennystoimien rahoittamiseen. Sen kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat matala korko (1% tai vähemmän) ja pitkä laina-aika (vähintään 10 vuotta).
Valtion lainoitusmahdollisuudet
Suomen valtion lainojen korkoja voidaan tarkastella Suomen Pankin nettisivulta. Tämänhetkiset luvut näyttävät, että 10-vuotisten lainojen korot ovat alle -0,3%, siis negatiiviset. Jopa 20-vuotisten lainojen korko on nollassa! Valtiolla on siis käytössään ilmaistakin halvempaa rahaa, jolla tehdä investointeja. Investointeja helpottaa se, ettei valtion tarvitse itse miettiä mihin raha menee, vaan kansalaiset ovat jo selvästi ilmaisseet halukkuutensa hankintoihin. Raha vain täytyy siirtää sinne missä sitä tarvitaan.
Energiaomavaraisuuslainan etu perinteisiin hankintatukimekanismeihin on selvä: se täytyy maksaa takaisin. Lainapohjainen tuki on siis valtiolle kustannusneutraali. Itse asiassa otetun ja annetun lainan korkoeroilla valtio voisi tehdä jopa voittoa, joskin inflaatio voi syödä tämän edun pois.
Jotkut ovat huolestuneita luottotappioista. Näitä valtio voi minimoida omalla erikoisvoimallaan: verotusoikeudella. Valtio voi verojen kautta kerätä lainalyhennykset ennen kuin mikään muu entiteetti ehtii väliin. Lainanantoa voi toki rajoittaa esimerkiksi niin, ettei sitä tarjota vaikkapa toimeentulotukea saaville. Tällöinkin täytyisi tehdä tapauskohtaista hankintaa. Esimerkiksi sähköautoa voi pitää ylellisyytenä, kun taas lämmitysjärjestelmä on välttämättömyys. Pahin tilanne on se, jossa velvoitetaan ihmiset investoimaan, esim. vaatimalla öljylämmityksen vaihtamista, mutta ei auteta vähävaraisia tekemään muutosta.
Kaikki eivät pidä ajatuksesta, että valtio lähtisi mukaan
lainamarkkinoille, koska kaupalliset pankit voisivat hoitaa homman aivan
yhtä hyvin. Järjestelmää voisi toki pyörittää myös pelkällä valtion
takauksella kaupallisten pankkien kautta. Oleellista on saada pääomariippuvaiset ilmastotoimet
mahdollisimman monen ulottuville pienin koroin ja pitkin takaisinmaksuajoin. Taloudellisesti kannattavien energiansäästötoimien täytyy olla myös pienituloisten käytettävissä.
Lainan käyttökohteita
Energiaomavaraisuuslaina saa nimensä käyttötarkoituksensa mukaan. Ajatuksena on vähentää Suomen ja Suomen kansalaisten riippuvuutta suurissa määrin ulkomailta tulevista fossiilisista polttoaineista. Tämä tapahtuu energiaan liittyvillä investoinneilla, jotka usein ovat pääomaintensiivisiä. Öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön on yksi erinomainen käyttökohde lainalle. Merkittävä osa öljylämmittäjistä on kuitenkin haja-asutusalueiden pienituloisia eläkeläisiä, joille 10 000 - 20 000 euroa maksava lämmitysjärjestelmän vaihto on yksinkertaisesti liian kallis. Nykyiset hankintatuetkin kattavat vain murto-osan kustannuksista. Aurinkopaneelijärjestelmät ovat helppo päivitys, mutta tyypillinen 5 000 - 10 000 euron hinta ei välttämättä houkuta investoimaan, sillä järjestelmän takaisinmaksuaika todennäköisesti ylittää kulutusluottojen laina-ajan. Akkujärjestelmä aurinkosähkön varastointiin ja sähkönsaannin varmistamiseen sähkökatkoille herkillä alueilla voisi myös olla paikallaan. Teslan kotikäyttöön tarkoitettu Powerwall-akkujärjestelmä voi maksaa noin 10 000 €. Myös talon muut energiatehokkuustoimet kuten lisäeristäminen ja lämmöntalteenottojärjestelmät sopisivat lainan piiriin. Sähköavusteinen polkupyöräkin maksaa helposti 2000 - 3000 €. Yksi kalleimmista yksityisihmisen päästövähennystoimista on kuitenkin sähköauto, jonka hinta on lähtökohtaisesti kymmeniä tuhansia euroja. Tutkitaan seuraavaksi tätä esimerkkiä hieman tarkemmin.
Sähköauton hankinta
Hallituksen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä eli alle kymmenessä vuodessa. Tämä on siitä merkittävä tavoite, että maaliikenne ei ole mukana EU:n päästökaupassa (josta kirjoitin aiemmin) eivätkä sinne suunnatut tukitoimet siten ole päällekkäisiä muiden järjestelmien kanssa.
Suomessa autoa hankkiessa täytyy maksaa veroa auton käytöstä aiheutuvien päästöjen mukaan, mikä suosii vähäpäästöisiä sähköautoja. Lisäksi sähköauton hankintaan on tarjolla 2000 € hankintatuki. Nämä molemmat kannustavat vähäpäästöiseen autoiluun, mutta eivät silti ratkaise välitöntä rahapulaa. 2000 euron tuella ei hankita 20 000 - 50 000 € autoa. Nimenomaan hinta on monelle este auton hankintaan. Sähköauto on kuitenkin väline, joka säästää rahaa pitkällä aikavälillä. Lainarahaa on tarjolla markkinoillakin, mutta näissä lainoissa voi olla korkea korko tai lyhyt takaisinmaksuaika, jolloin lainan kuukausierä rajoittaa hankittavan auton hintaa. Voidaankin olettaa, että monelle potentiaaliselle sähköautoilijalle sähköauton hankinnan esteenä ei varsinaisesti ole auton kokonaishinta, vaan lainalyhennyksen kuukausierän ja bensakulujen pienentymisen suhde. Jos sähköautoilun kustannussäästöt eivät kata korkeampia lainanlyhennyksiä, ei vaihto ole taloudellisesti järkevää.
Eräässä pankkien ja rahoituslaitosten lainavertailussa todettiin 5-vuotisten autolainojen korkojen vaihtelevan 5 ja 15% välillä. Löytämieni esimerkkien valossa näyttääkin siltä, että laina-ajan yläraja on useimmiten 5-6 vuotta. Korkeilla lainakoroilla pitkä laina-aika ei toisaalta kuulostakaan järkevältä. Esim. Santanderin tarjoaman 10-vuotisen autolainan todellinen vuosikorko on 8%. Energiaomavaraisuuslainan ajatus on, että tarjotaan sekä pitkä laina-aika että matala korko. Sen saanti kuitenkin rajoittuu fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentävään toimintaan eli se on saatavilla sähköauton, mutta ei polttomoottoriauton hankintaan. Tehdäänpä siis muutama laskelma, jossa verrataan polttomoottoriauton ja sähköauton hankintaa eri reunaehdoilla.
Oletetaan sähköauton hinnaksi 30 000 - 40 000 €, koska useita sellaisia malleja on markkinoilla. Olkoon vastaavasti polttomoottoriauton hinta 20 000 - 30 000 €. Motivan mukaan sähköauton käyttökustannukset ovat noin 2 €/100km, kun taas polttomoottoriauton käyttökustannukset ovat noin 8 €/100km. Oleellista on siis verrata myös erilaisia käyttömääriä. Autoilla ajetaan Suomessa keskimäärin 16 500 km vuodessa, joten otetaan verrattavaksi ajomatkat 5000, 10 000 ja 20 000 km/a. Päivittäisenä ajona nämä vastaavat 14, 27 ja 55 km ajomatkoja.
Kuvissa olevat palkit esittävät kuukausittaisia kustannuksia laina-aikana. Siihen sisältyvät vain lainan korot ja lyhennykset sekä polttoainekulut. Huoltoja, vakuutuksia yms. ei ole huomioitu. Laina-ajan päätyttyä jäljelle jäävät vain polttoainekulut. Polttomoottoriauton polttoainekulut ovat 33, 67 ja 133 €/kk ajomatkoille 5000, 10 000 ja 20 000 km/a. Sähköautolle vastaavat kulut ovat 8, 17 ja 33 €/kk. Kuvissa esiintyvä viiva kuvastaa vertailuajanjakson aikaisia kokonaiskuluja. Jos kuvan tapauksissa on eri laina-aika, kokonaiskulut on laskettu pidemmän laina-ajan mukaiselta ajanjaksolta. Kuvat saa klikkaamalla avattua suuremmaksi.
 |
| Tapaus 1: Yhdellä sähköautolla 5 vuoden laina-aika ja 5% korko, toisella sähköautolla 10 vuoden laina-aika ja 1% korko. |
Ensimmäisessä vertailussa on markkinaehtoisella lainalla hankittu sähköauto ja energiaomavaraisuuslainalla hankittu sähköauto. Kaksinkertainen laina-aika ja paljon pienempi korko enemmän kuin puolittaa kuukausittain maksettavan kulun ja pienentää myös laina-ajan kokonaiskustannuksia 3000 - 4000 € kaikissa skenaarioissa.
Edullinen pitkäaikaislaina on siis parempi, kun vertaillaan samanlaisia autoja. Lopuissa tapauksissa vertaillaan polttomoottoriautoa ja sähköautoa. Ajatus on, että polttomoottoriauton ja sähköauton merkittävä hintaero voi ohjata ostajan polttomoottoriauton hankintaan, riippumatta alemmista käytönaikaisista kustannuksista. Auttaako energiaomavaraisuuslaina valitsemaan toisin?
 |
| Tapaus 2: Polttomoottoriautolla 5 vuoden laina-aika ja 5% korko, sähköautolla 10 vuoden laina-aika ja 1% korko. |
Tapaus 2 vertaa tyypillisin rahoitusehdoin hankittua polttomoottoriautoa paremmin ehdoin hankittuun sähköautoon. Tässä nähdään, että kaikissa sähköautoskenaarioissa laina-ajan kuukausikulu on pienempi kuin halvimmassa polttomoottoriskenaariossa. Sähköauton maksut kuitenkin jatkuvat tuplasti pidempään kuin polttomoottoriauton. Tästä johtuen 10 vuoden kokonaiskustannukset ovat polttomoottoriautolla alhaisemmat lyhyemmän ajomatkan skenaarioissa. Kaksi kertaa kalliimpi sähköauto (40 k€ vs 20 k€) ei koskaan tuota säästöä kokonaiskustannuksia katsellen. Hintaeron ollessa vain 10 000 €, sähköauto kuitenkin voittaa polttomoottoriauton 10 vuoden kokonaiskustannuksissa 10 000 ja 20 000 km vuotuisilla ajomatkoilla. Jos sähköauto ja polttomoottoriauto ovat samanhintaiset, niin sähköauton kuukausierä putoaa alle puoleen ja 10 vuoden kokonaissäästö on 13 - 30%, riippuen ajomatkasta.
 |
| Tapaus 3: Polttomoottoriautolla 5 vuoden laina-aika ja 0% korko, sähköautolla 10 vuoden laina-aika ja 1% korko. |
Kolmannessa tarkastelussa polttomoottoriauto saadaankin äärimmäisen edullisin ehdoin nollakorolla. Tässäkin tapauksessa samanhintaisten autojen vertailu päätyy merkittävästi sähköauton eduksi puolikkaalla kuukausierällä ja 4 - 22% kokonaissäästöllä, ajomatkasta riippuen. Jos autojen välillä kuitenkin on merkittävä hintaero, eivät sähköauton pienemmät käyttökulut riitä kuromaan hintaeroa. Sähköauto ei kokonaiskustannuksiltaan ole nollakorolla hankittua polttomoottoriautoa edullisempi enää 10 000 € hintaerolla. Tällöin sähköauton kustannustappio on huomattava 5000 - 10 000 km ajomatkoilla, jopa 8000 €.
 |
| Tapaus 4: Polttomoottoriautolla 10 vuoden laina-aika ja 8% korko, sähköautolla 10 vuoden laina-aika ja 1% korko. |
Perinteinenkin autolaina mahdollistaa pitkän laina-ajan, mutta tällöin
korko voi olla huomattava. Tässä tapauksessa polttomoottoriauton 10v
laina-aikaa seuraa korkea 8% korko. Korkean koron takia sähköauto voittaa sekä kuukausikuluissa että kokonaiskustannuksissa vertailut, joissa hintaero on 10 000 € tai vähemmän. Lyhyellä 5000 km vuotuisella ajolla kisa on kuitenkin tiukka. 20 000 € hintaerolla sähköauto häviää niin kuukausikuluissa kuin kokonaiskustannuksissa, polttomoottoriauton korkeasta lainakorosta huolimatta.
 |
| Tapaus 5: Polttomoottoriautolla 6 vuoden laina-aika ja 0% korko, sähköautolla 15 vuoden laina-aika ja 1% korko. |
Viides tapaus käsittelee vielä pidempiä laina-aikoja. Polttomoottoriautolle valittiin vuoden pidempi laina-aika nollakorolla ja sähköautolle oletettiin todella pitkä 15 vuoden laina-aika. Tämä ohittaa jo keskimääräisen suomalaisen auton käyttöiän ja kurottelee sähköauton akkujen elinikäennusteita. Tässä tapauksessa kokonaiskulut on laskettu 15 vuoden ajalta. Nollakorkoa on jälleen vaikea päihittää, mutta 20 000 km vuodessa ajamalla sekin onnistuu. 10 000 € hintaerolla sähköauton kokonaiskustannukset ovat tällöin 5000 - 6000 euroa alemmat. Kuukausikulut ovat kalliimmallakin sähköautolla alle 300 €/kk ja jopa alle 200 €/kk halvemmalla autolla. Kokonaiskuluissa sähköauto vaatii kuitenkin joko runsaasti ajoa tai olemattoman hintaeron.
 |
| Tapaus 6: Polttomoottoriautolla 5 vuoden laina-aika ja 5% korko, sähköautolla 10 vuoden laina-aika ja 1% korko. Sähköauton hinta on 20 000 tai 50 000 €. |
Viimeinen tapaus muuttaa sähköauton hintaa sekä ylös että alas. Alhainen 20 000 € hinta uudelle sähköautolle on jo toteutunut Suomessakin ja sähköautojen yleistyessä kansanautojen hintojen voi olettaa laskevan. 50 000 € edustaa sitten hieman hienompaa nykymallia. Halpa sähköauto päihittää ylivoimaisesti samanhintaisen polttomoottorikilpailijansa 60% alhaisemmilla kuukausikuluilla ja 19 - 36% alhaisemmilla kokonaiskuluilla. Luksusmallin kuukausikulut alittavat kalliimman polttomoottoriauton ja ovat keskimäärin tasoissa halvemman mallin kanssa. Kokonaiskulut kuitenkin ovat selvästi korkeammat kaikilla ajomäärillä molempiin polttomoottoriautoihin verrattuna, erityisesti pienemmillä ajomäärillä. Luksusmallissa täytyy siis miettiä tarkkaan onko saatu hyöty esim. kantamassa ja käyttömukavuudessa lisäkustannuksen arvoinen.
Lisähuomioita
Tässä on jätetty huomiotta arvonalenema ja auton jäännösarvo. Joku ehkä miettii kestääkö sähköauton akku laina-ajan verran. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä keskimääräisen akuston arvioidaan kestävän 320 000 km, mikä olisi 16 vuotta 20 000 km vuosimatkalla. Keskimääräisen suomalaisen auton ikä on 13 vuotta, joten tuon pitäisi riittää. Valmistajien akuille tarjoama takuuaika vaihtelee, mutta 10 vuotta ei ole poikkeuksellinen. Jotkut tarjoavat jopa ikuista takuuta. Takuusta riippumatta, akusto ei kuitenkaan yhtäkkiä lakkaa kokonaan toimimasta, vaan sen kapasiteetti vain hiljalleen laskee.
Jos autoa hankkiessa pohtii lähinnä kuukausieriä, voisi myös leasing-auto olla harkinnan arvoinen. Lähtökohtaisesti kuitenkin moisen bisneksen tulisi olla tuottavaa auton oikealle omistajalle, jolloin käyttäjä joutuu maksamaan huolettomuudestaan ylimääräistä verrattuna oman auton omistamiseen. Leasing-autoihin liittyy myös rajoitteita esim. ajomääristä, joita omalla autolla ei ole. Suomalaiset kuitenkin mieluummin omistavat oman autonsa ja leasing-autojen määrä on melko mitätön alle 1% osuudella uusista autoista, joita rekisteröidään vuosittain noin 120 000 - 140 000.
Näissä laskelmissa oletettiin polttoaineen kustannuksien pysyvän vakiona koko laskenta-ajan yli. Käytännössä en kuitenkaan usko, että bensiinin tai sähkönkään hinta veroineen olisi vuonna vuonna 2030 sama kuin nyt. Bensiinin hinta melko varmasti nousee päästömaksujen myötä, kun taas sähkön tuotantohintaa ja verotusta en viitsi edes arvailla.
Loppusanat
Euroalueen valtionlainojen korot ovat historiallisen matalalla. Keskuspankki syöttää rahaa järjestelmään elvyttääkseen, mutta yritykset eivät investoi. Jos yritykset eivät hyödynnä tätä rahaa, niin jaetaan se sitten kansalle. Energiaomavaraisuuslainan laajamittainen käyttö vähentäisi Suomen riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta, leikkaisi päästöjä, vauhdittaisi tuotekehitystä ja loisi runsaasti työpaikkoja. Tällainen rahan käyttö on linjassa sekä hallituksen että opposition tavoitteiden kanssa. Jakamalla esimerkiksi miljardin euron edestä lainoja saataisiin noin 17 000 kotitaloutta vaihtamaan maalämpöön, asentamaan aurinkopaneelit ja hankkimaan sähköauto. Summa olisi merkittävä nykyisin jaettaviin 10 - 100 miljoonan euron tukirahoihin verrattuna. Otetaan askel kohti tulevaisuutta ja laitetaan Suomi nousuun investoimalla.
