2019/01/12

Menestyksen mittarit: Hyvinvointi

Aiemmassa kirjoituksessani esittelin hyvinvoinnin mittareita, joiden avulla voidaan vertailla eri yhteiskuntien menestystä. Itse asiassa "menestyksen mittari" olisikin ollut parempi käännös termille ja aionkin jatkossa käyttää sitä. Hyvinvointi palaa silti heti parrasvaloihin, sillä se on yksi menestyksen mittareista ja aion nyt paneutua siihen hieman tarkemmin.

Mitä on hyvinvointi?

Monien mielestä talouden todellinen päämäärä on tuottaa hyvinvointia kansalle. Talouden tuottavuutta voi mitata bruttokansantuotteella ja tätä onkin monesti käytetty hyvinvoinnin mittarina, koska suuremman kansallisen tuottavuuden oletetaan tuovan myös enemmän henkilökohtaista vaurautta ja sitä myöten hyvinvointia. On kuitenkin todennäköistä, että suuren taloudellisen ja sosiaalisen epätasa-arvon maissa pelkkä kokonaistaloudellinen hyöty ei vielä takaa onnea.

Miten hyvinvointia sitten voisi järkevästi mitata? Hyvinvointi on lopulta hyvin henkilökohtaista. Joku voi analysoida elämäänsä rationaalisesti faktojen kautta, toinen taas tunteiden mukaan, toivoen kokevansa paljon positiivisia ja vain vähän negatiivisia tunteita. Jotkut arvostavat vaikutusmahdollisuuksia, itsenäisyyttä tai yhteyttä muihin ihmisiin. Oleellista on kuitenkin henkilökohtainen kokemus: "Miltä minusta tuntuu?" Tähän lopputulokseen ovat tulleet asiasta kiinnostuneet tutkijatkin ja niinpä hyvinvointia on ryhdytty mittaamaan yksinkertaisesti kysymällä ihmisiltä heidän tuntemuksiaan.

Vuodesta 2012 asti on julkaistu Maailman onnellisuusraporttia, jossa perehdytään perinpohjaisesti onnellisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksiin eri maissa. Kaiken ytimessä on kysymys henkilökohtaisesta tyytyväisyydestä. Onnellisuusraportin kyselyssä vastaajia pyydetään arvioimaan oman elämänsä laatua asteikolla 0-10, missä 0 on huonoin mahdollinen elämä ja 10 paras mahdollinen. Raporttiin on koottu tulokset suuresta määrästä maita ja asetettu suuruusjärjestykseen. Arvaatko mikä maa oli ykkösenä vuoden 2018 onnellisuusraportissa? No Suomihan se! Kaamoksen masentama juro kansa hämmentyy, kun tajuaa, että ihan oikeasti on lottovoitto syntyä Suomeen.

Hyvinvointi numeroina


Vuonna 2018 suomalaiset olivat maailman onnellisin kansa 7,632 pisteen onnellisuudella. Tämä siis kuvastaa yleistä tyytyväisyyttä elämään ja sitä voi käyttää hyvinvoinnin lukuarvona. Aivan Suomen hännillä olivat muut pohjoismaat ja Sveitsi, jotka ovat edellisinä vuosina vaihdelleet asemaansa kärkisijoilla. Kuvaan 1 (kuvan voi klikata auki suuremmaksi) on piirretty onnellisuusarvojen kehitys vuosien 2013-2018 välillä joillekin maille. Kärkijoukko (Suomi, Norja, Tanska, Islanti ja Sveitsi) on yhtenä kasana kuvan vasemmassa laidassa. Lisäksi kuvaan on liitetty maailman rikkain maa, Yhdysvallat (18. sija) sekä muita maita tasaisin välein vuoden 2018 sijoituksen mukaan.

Kuva 1

Eniten ja vähiten onnellisten maiden ryhmien välillä on neljän pisteen ero. Useissa tapauksissa trendi on ollut nouseva, kuten vaikkapa vuoden 2013 viimeisellä sijalla olleen Togon tapauksessa. Tämä on luonnollisesti hieno asia ja kuvastaa yhteiskunnallista kehitystä globaalisti. Valitettavasti huonompaankin suuntaan on menty, kuten vaikka Burundin tapauksessa. 69 maata on parantanut hyvinvointiarvoaan, mutta toisaalta 71 maata raportoi huonompaa arvoa kuin aiemmin. Suurimmat kärsijät ovat Venezuela, Malawi ja Syyria, kun taas hyvinvointi on kasvanut eniten Togossa, Latviassa ja Bulgariassa.

Mikä sitten tekee maasta hyvinvoivan? Selittyykö onni kuitenkin BKT:llä? Vastaus on osittain kyllä. Kuvassa 2 nähdään kaikkien onnellisuusraportin maiden onnellisuus esitettynä bruttokansantuotteen funktiona.


Kuva 2

Kuvasta huomataan, että raha tuo onnea tiettyyn pisteeseen asti. BKT kasvattaa hyvinvointia suunnilleen logaritmisesti, kuten katkoviivalla merkitty sovitus osoittaa. Kaikkein köyhimmät maat ovat myös tyytymättömimmät. Tietyn vauraustason jälkeen lisärikkaus ei kuitenkaan oikeastaan vaikuta onnellisuuteen. Hyvinvointikisan voittaja - Suomi (merkitty punaisella) - ei ole suinkaan joukon rikkain maa. Kuvaajaan onkin merkitty nimien kera useimmat kaikkein rikkaimmista maista. Lisäksi on merkitty saman BKT:n, mutta hyvin erilaisen hyvinvointiarvon omaavia maita. Esimerkiksi Japanin BKT on yhtä suuri kuin Suomen, mutta onnellisuus vain 5,9 Suomen 7,6:tta vastaan. Yhdysvaltojen onnellisuus on suuremmasta bruttokansantuotteesta huolimatta vain 6,9.

Mistä Suomen hyvä sijoitus johtuu? Suomalaiset ovat kovia valittamaan, mutta ehkä karu totuus onkin, että vaikkei Suomi ole täydellinen, niin muualla on vielä huonommin. Olen kuullut Suomea sanottavan erityisen rasistiseksi maaksi, mutta onnellisuusraportin mukaan myös maahanmuuttajien tyytyväisyys elämäänsä on Suomessa huippuluokkaa. Suomalainen sosiaaliturva ja verovaroin kustannetut palvelut (terveydenhoito, työttömyystuki, äitiysvapaat, eläke, koulutus) vähentävät perusasioiden hoitamisen aiheuttamaa stressiä ja riippuvuutta hyväntekeväisyydestä, mikä on omiaan lisäämään hyvinvointia ja onnellisuuden tunnetta. Vauraassa Yhdysvalloissa köyhillä ei ole varaa terveydenhuoltoon ja keskiluokkaisetkin joutuvat miettimään miten rahoittavat lastensa yliopisto-opinnot. Japanissa taas naiset ovat yksinkertaisesti liian väsyneitä deittailemaan työstressin takia ja usein naiset joutuvat valitsemaan joko työuran tai perheen.


Väli- ja Etelä-Amerikan maat erottuvat edukseen hyvinvointivertailussa. Esimerkiksi El Salvadorissa ja Costa Ricassa voidaan paljon paremmin kuin yhtä vauraissa Ukrainassa ja Botswanassa. Onnellisuusraportin mukaan tämä selittyy kohtuullisen hyvillä julkisilla palveluilla ja erityisesti lämpimillä ihmissuhteilla. Raportin kaavioista (kuva 3) voikin jonkin verran arvioida onnellisuuden osatekijöitä, mutta tarkkoja lukuarvoja ei kerrota. Vaikka varsinainen onnellisuusarvo perustuu täysin kysymykseen omasta elämänlaadun tuntemuksesta, tutkijat ovat kuitenkin yrittäneet selittää kyselystä saatuja tuloksia erinäisillä tilastotiedoilla. Selittäviä tekijöitä ovat BKT, sosiaaliturva, terveellisen elämän kesto, vapaus tehdä valintoja elämässä, anteliaisuus, korruption tuntemus ja vertailuarvo maailman kaikin puolin huonoimpaan maahan, fiktiiviseen Dystopiaan. Verrattaessa vaikka Suomea ja Yhdysvaltoja, havaitaan Suomella hieman korkeammat arvot elämänvalintojen tekemisessä ja havaitun korruption määrässä, kun taas Yhdysvalloissa ihmiset tuntevat enemmän anteliaisuutta ympärillään. Tarkka vertailu raportin pohjalta on vaikeaa lukuarvojen puuttuessa. Parempaan tietoon voisi kuitenkin päästä pureutumalla tarkemmin yksittäisiin osatekijöihin muita tiedonlähteitä hyödyntämällä.

Kuva 3

Loppusanat

Nyt on selvitetty yksi Suomen viidestä menestysarvosta. Suomen vertailukelpoinen hyvinvointilukema on 7,632. Kansallisen tuottavuuden havaittiin tiettyyn pisteeseen asti parantavan ihmisten hyvinvointia, mutta vanha sanonta "Raha ei tuo onnea" ei kuitenkaan tullut täysin kumotuksi. Selvästikin hyvinvoinnissa on muitakin ulottuvuuksia, sillä samanlaisen tuottavuuden maissa on hyvinkin suuria eroja koetussa hyvinvoinnissa. Kenties näitä eroja voi selittää tarkemmin hyödyntämällä muita valtiollisen menestyksen mittareita. Selvittely jatkuu tulevissa kirjoituksissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kansallinen luontopalvelus

Pysäyttäviä kokemuksia Kesän aikana Elokapinan Suomen osasto on istunut Mannerheimintiellä ja Senaatintorilla ja vaatinut hallitukselta tiuk...