Maailman bisneskeskus ja suurvalta Yhdysvallat on yllätyksettömästi ensimmäisenä. Kiina on pari vuosikymmentä noussut listalla hurjaa vauhtia ja on nyt toisena ja kenties jo tämän vuosisadan aikana ohittaa Yhdysvallat. Paljon pienemmät Japani, Saksa ja Britannia ovat listana seuraavina, mutta Britannian tasalla on myös miljardin asukkaan Intia. Absoluuttinen BKT luonnollisesti kasvaa väkiluvun myötä, joten yksittäisen kansalaisen taloudellista hyvinvointia mittaa paremmin henkeä kohden laskettu BKT. Kärkisijat jakautuvat tällöin hyvin eri tavalla:
| Rank | Country | GDP - PER CAPITA (PPP) | Date of Information |
|---|---|---|---|
| 1 | Liechtenstein | $139,100 | 2009 est. |
| 2 | Qatar | $124,900 | 2017 est. |
| 3 | Monaco | $115,700 | 2015 est. |
| 4 | Macau | $114,400 | 2017 est. |
| 5 | Luxembourg | $109,100 | 2017 est. |
| 6 | Falkland Islands (Islas Malvinas) | $96,200 | 2012 est. |
| 7 | Singapore | $90,500 | 2017 est. |
| 8 | Bermuda | $85,700 | 2013 est. |
| 9 | Isle of Man | $84,600 | 2014 est. |
| 10 | Brunei | $76,700 | 2017 est. |
| 11 | Ireland | $72,600 | 2017 est. |
| 12 | Norway | $70,600 | 2017 est. |
| 13 | Kuwait | $69,700 | 2017 est. |
| 14 | United Arab Emirates | $68,200 | 2017 est. |
| 15 | Sint Maarten | $66,800 | 2014 est. |
Sijoilta 1, 3 ja 5 löytyvät Eurooppalaiset minivaltiot Liechtenstein, Monaco ja Luxemburg. Ne ovatkin veroparatiiseja joiden kansalaisuudella on varallisuusrajat. Niiden välissä taas on öljyvaltio Qatar ja Kiinan erityistalousalue Macau. Kärkisijoilla on useita muita veroparatiiseja ja öljyntuottajamaita. Merkittävistä Eurooppalaisista valtiosta mukana on vain Irlanti ja Norja, joista Irlantikin on jonkin tason veroparatiisi ja Norja taas merkittävä öljyntuottajavaltio. Suomi löytyy listalta sijalta 37 (44 000 $/henki) ja Yhdysvallat sijalta 20 (59 500 $/henki). Kiinan sijoitus taas on 106 (16 600 $/henki) ja Intian 156 (7 200 $/henki).
Yleisesti tiedetään, että Kiinassa ja Intiassa ihmiset ovat keskimäärin köyhempiä kuin vaikkapa Suomessa, joten siinä mielessä henkeä kohden laskettu BKT vaikuttaa ihan toimivalta mittarilta. Qatarin lukema on kuitenkin kolminkertainen Suomeen verrattuna, joten onko keskimääräinen qatarilainen kolme kertaa suomalaista vauraampi? Vastaus on: ei ole. Qatarin väestöstä vain 12% on varsinaisesti maan kansalaisia ja monet työntekijät ovat käytännössä orjia. Qatarissa raha ei jakaudukaan tasaisesti, vaan rikkain 10% ansaitsee yli 30 kertaa enemmän kuin köyhin 10%. Vertailun vuoksi, Suomessa rikkain kymmenys ansaitsee noin 5 kertaa enemmän kuin köyhin kymmenys.
BKT ei siis huomioi rahan epätasaista jakautumista, mutta sillä on myös muita ongelmia. Se ei esimerkiksi huomioi kotona tehtyä työtä, kuten omien kasvisten kasvattamista tai äitien suorittamaa lastenhoitoa. Erityisen merkittävä puute on, että talouden aiheuttamia haittavaikutuksia kuten saastuttamista ja hiilidioksidipäästöjä ei myöskään huomioida. Niinpä BKT kasvaa, kun tuotetaan näennäisesti rahallista arvoa, vaikka samalla aiheutettaisiin paljon suurempaa vahinkoa mittarin ulkopuolella (esim. saastutetaan koko kansan juomavedet tuottava joki). BKT:tä käytetään usein yksinään kehityksen mittarina, vaikka se selvästi jättää huomioimatta lukuisi kriittisiä asioita.
Näin 2000-luvun tiedon aikakaudella meidän pitäisikin siirtyä seuraavalla asteelle yhteiskunnan laadun mittaamisessa. Mikään luku ei yksin kerro tarpeeksi yhteiskunnan tilasta, mutta kenties monta lukua yhdessä antavat jo paremman kokonaiskuvan. New Economics Foundation (NEF) onkin julkaissut raportin Five headline indicators of national success, jossa esitellään viisi tällaista mittaria.
1. Hyvät työpaikat
Ei riitä, että ihmiset ovat töissä, vaan työstä täytyy myös saada elämiseen riittävää palkkaa. Pätkätyöläinen tai minimipalkkalainen saattaa kaunistaa työllisyystilastoja, mutta pelkkä työllisyyslukema ei kerro koko totuutta työmarkkinoiden terveydestä. Hyvät työpaikat -indikaattori kertoo montako prosenttia työvoimasta on pysyvässä työssä, josta saatu palkka riittää elämiseen.2. Hyvinvointi
Talouskasvun päämääränä väitetään olevan yhteiskunnan hyvinvoinnin parantaminen. Pelkkä talouslukujen tuijottaminen ei kuitenkaan kerro onko kansa todellisuudessa onnellinen. Talouslukujen valossa on helppo väittää, että nyt menee hyvin, mutta jos ihmiset eivät oikeasti koe olevansa onnellisia tai merkittäviä, niin meillä on hyvinvointiongelma. Totuuden selvittämiseen on kuitenkin hyvin yksinkertainen keino: kysytään ihmisiltä itseltään. Hyvinvointi-indikaattori muodostetaan kysymällä ihmisiltä kuinka tyytyväisiä he ovat omaan elämäänsä, asteikolla 0-10. Arvolla 0 ihminen on täysin tyytymätön ja 10 taas tarkoittaa täydellistä tyytyväisyyttä.3. Ympäristö
Vaikka kansalla olisi paljon avoautoja ja golf-kenttiä, niiden tuottama ilo pienenee, jos ulkoilma on myrkyllistä pienhiukkaspäästöjen takia tai jos ilmastonmuutos saa kadut tulvimaan ja pellot kuivumaan. Siksipä onkin tärkeää mitata kuinka paljon kansan elintaso kuormittaa ympäristöä. Tähän tarkoitukseen sopii hiilidioksidipäästöjen mittaaminen. Jotta vältetään ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset, täytyy jokaisen maan rajoittaa hiilidioksidipäästöjään tietyn hiilibudjetin rajoissa. Tässä on oleellista käyttää kulutuspohjaisia hiilipäästöjä, joka huomioi missä päästöjä aiheuttavia tuotteita käytetään. Tällöin esimerkiksi Kiinassa valmistettu, mutta Euroopassa käytettävä tuote lasketaan Euroopan hiilibudjettiin, mikä näyttää elintason todellisen vaikutuksen ja estää päästöjen ulkoistamisen köyhempiin maihin. Ympäristö-indikaattori ilmaisee minkä verran hiilidioksidipäästöjä kansa tuottaa suhteessa heidän hiilibudjettiinsa.4. Reiluus
Talouskasvun hedelmät eivät jakaudu tasaisesti kaikille maailman ihmisille. Maailman ihmisten rikkain 1% omistaakin yhtä paljon kuin loput 99% yhteensä. Toisaalta on todennäköistä, että keskiluokkainen suomalainen kuuluu tuohon rikkaimpaan prosenttiin. Siitä huolimatta varallisuuseroja on myös paikallisesti. Harva kannattaa täysin tasaista tulonjakoa, mutta myös äärimmäisen suuri ero tuloissa aiheuttaa yhteiskunnallisia häiriöitä. Epätasainen tulojen jakautuminen aiheuttaa stressiä ja turvattomuuden tunnetta, mutta vaikuttaa haitallisesti myös työmarkkinoiden kehittymiseen ja ympäristönsuojeluun. Reiluus-indikaattori mittaa kotitalouksien verojenjälkeisiä tuloeroja vertaamalla suurituloisimman 10% tuloja pienituloisemman 10% tuloihin.5. Terveys
Terveys mahdollistaa työskentelyn itsensä ja muiden hyväksi ja helpottaa onnen tavoittelua. Jokainen varmasti toivoo pysyvänsä terveenä, mutta siitä huolimatta rikkaissakin maissa ihmiset sairastuvat ja kuolevat tauteihin joihin on olemassa hoitokeinoja. Näitä tauteja ovat esimerkiksi syövät, sydänsairaudet ja diabetes. Paremmalla tai enemmän saatavilla olevalla hoidolla näitä kuolemia voisi siis vähentää. Terveys-indikaattori mittaa miten suuri osa kuolemista johtuu sairauksista joita olisi voitu hoitaa.Bruttokansantuotteelle on siis vaihtoehtoja. Kun näitä esiteltyjä indikaattoreita katsoo tarkemmin, huomaa ettei yksikään niistä kuvasta talouden suuruutta. Nimenomaan suurempaa taloutta on vuosikymmeniä pidetty yhteiskunnan kehityksen mittarina. Nämä uudet indikaattorit osoittavat kuitenkin paljon selkeämmin sen minkä pitäisi olla talouskehityksen päämäärä: hyvinvoinnin kehittymisen. Tulevissa postauksissa pyrin avaamaan indikaattoreita tarkemmin ja selvittämään niiden arvoja Suomessa ja mahdollisesti muuallakin. Voisiko nämä kaikki luvut saada yhteen Suomen tilaa kuvaavaa raporttiin, joka julkaistaisiin joka vuosi? Itse uskon, että voisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti